Talven tulo ja jäätymiset:

• huomioi pakkasten tulo ja sulje kesän ajalta auki jääneet ikkunat, räppänät, ovet yms. paikat mistä kylmä pääsee aiheuttamaan vesimittareiden ja putkistojen jäätymistä. Jäätyneen mittarin vaihdosta veloitetaan mittarin hinta ja asennustyöt.
• ilmoita vesilaitokselle, jos on tarvetta poistaa vesimittari talveksi pois kesäkäytössä olevasta kiinteistöstä, jäätynyt ja uudelleen sulanut vesimittari/putkisto voi aiheuttaa kalliin yllätyksen vuotamisen yhteydessä. Mittarin poistosta talveksi veloitetaan yleensä yksi asennustyötuntihinta ja keväällä takaisin tuodessa toinen tunti. Huomioi, että ainoastaan vesilaitos saa tehdä vesimittariin kohdistuvia töitä.
• lisää lämmöneristystä putkien päälle tai laita lämmittimiä ko. tiloihin
• ennen kovempien pakkasten aikaa kannattaa miettiä mistä talon vesijohto tulee rakennukseen sisään ja tämän myötä miettiä ajo/kulkureitit ja lumien auraamiset putkilinjan päällä. Lumi on hyvä pakkaseriste. Sitä voi hyödyntää myös talon sokkelien ympärillä.
• jos on ollut ongelmia vesijohdon jäätymisen suhteen talon ulkopuolella niin se on halvempaa lämmöneristää sulana aikana kuin talvella routaantuneessa maassa.
• kovilla pakkasilla kannattaa juoksuttaa vettä hanasta, jos on ollut ongelmia jäätymisen suhteen.
• kannattaa huomioida, että kiinteistön liittymisen paikka on vesilaitoksen runkolinjassa ja talojohdon kunnossapidosta ja kustannuksista vastaa liittyjä runkolinjaan saakka.

Vesijohtovuodot:

• veden kulutusta kannattaa seurata aika-ajoin vesimittarista, jos vettä ei käytetä ja jos mittari pyörii talossa on luultavasti vesivuoto.
• jos vesilaitteista kuuluu kohinaa, on syytä epäillä vesivuotoa, vaikka mittari ei pyörisikään. Vuoto voi olla ennen vesimittaria olevassa vesijohtoputkessa. Varsinkin vanhoissa galvanoiduissa putkissa on usein pistesyöpymiä.
• vuotavat hanat ja vessanpöntöt voivat lisätä vedenkulutusta jopa 50-100 m2/vuosi.
• kulutuskäyttäytymisen arvioimiseksi oman vesimittarin lukemaa kannattaa seurata vuoden mittaan.
• vesijohtovuotoja vesihuoltolaitoksen runkoverkostossa korjataan vuoden aikana useita kymmeniä.

Laatuhaitat talousvedessä:

• veden laadusta valitetaan aika-ajoin, lähinnä sen väristä, mausta, hajusta yms.. Haitat johtuvat useimmiten verkostossa tehdystä vuodon korjauksesta. Korjauksen yhteydessä veden jakelu keskeytetään ja paine verkostossa putoaa ja virtaussuunnat putkistossa muuttuvat. Kun vesi laitetaan uudelleen korjauksen jälkeen putkistoon, jää putkistoon myös ilmaa, joka aiheuttaa em. asiat.
• varsinkin kesällä ja muinakin aikoina, kun vettä ei ole käytetty kiinteistössä pitkään aikaan, havaitaan myös usein ongelmia veden laadussa. Ongelmat kuten haju, maku, väri ovat syntyneet omassa putkistossa veden seisoessa. Ongelmat poistuvat kun vettä juoksutetaan.
• edellisen kaltaisia ongelmia saattaa esiintyä myös jos kiinteistöt ovat pitkien linjojen päässä ja kuluttajia on linjan päässä vähän ja jos niiden kulutus on vähäistä. Tällöin veden vaihtuvuus on huonoa ja edellä mainittuja haittoja saattaa esiintyä.
• nopein apu, jos vesi on jostakin syystä huonoa laadultaan, on avata hanat ja juoksuttaa vettä.

Viemärilaitoksen ja jätevedenpuhdistamon ongelmia:

• viemärien ongelmina ovat yleensä tukokset viemäriputkistoissa. Tukoksia aiheuttavat viemäriin laitetut sinne kuulumattomat materiaalit. Materiaalit jotka aiheuttavat tukoksia ovat usein vääränlaatuinen vessapaperi eli paperi joka ei liukene vedessä, terveyssiteet, vaipat, perunat, perunan kuoret, kahvinporot, lelut ynnä muut jätteet, jotka kuuluisi hävittää kuivajätteiden mukana.
• viemärien ongelmia lisäävät nykyisin käyttöön lisääntyneet vesipihivessat joissa huuhteluveden määrää voi säädellä. Ongelmana on silloin putkistossa olevan huuhteluveden riittämättömyys. Pieni määrä huuhteluvettä ei aina riitä putkiston huuhteluun vaan viemäriin alkaa kertyä tavaraa ja lopulta viemäri tukkeentuu.
• viemärien ongelmina on myös käsienpesualtaiden ja muiden altaiden hajulukkojen tukkeentuminen. Kyseiset kohdat vaativat usein perusteellisen osien purkamisen ennen kuin ne saa todella puhdistetuiksi. Usein kemikaalit, joita kaupoissa myydään antavat vain hetkellisen ensiavun pesualtaan hajulukon tukkeentumiseen. Lisäksi likainen hajulukko saattaa aiheuttaa hajuhaittoja kiinteistön sisällä.
• monessa kiinteistössä on myös sakokaivot käytössä vaikka kiinteistö on liitetty vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Sakokaivot olisi järkevää poistaa käytöstä, jolloin kaikki jätevesi menisi suoraan viemäriin ja puhdistamolle puhdistettavaksi. Tämä säästää kiinteistön omistajalta turhat sakokaivojen tyhjentämiset.
• joissakin kiinteistössä on johdettu sade-ja salaojavedet viemärikaivoon, tällainen liitostapa ei ole sallittu ja tulisi välittömästi poistaa. Jätevedenpuhdistamolla ja useissa pumppaamoissa tällainen "puhtaanveden pumppaus" moneen kertaan tulee kalliiksi. Lisäksi liian puhdas jätevesi aiheuttaa vaikeuksia puhdistamon toimintaan. Sade-ja salaojavesistä aiheutuneet ylimääräiset kustannukset maksaa loppujen lopuksi kuluttaja.
• puhdistamolla havaitaan joskus kemikaalien ja öljyjen hajua. Viemäriin päästetty kemikaali tai öljy aiheuttaa puhdistamon toimintaan välittömästi ongelmia. Puhdistusprosessi kärsii ja puhdistustulos laskee. Yleensä pystytään viemäriverkostoa seuraamalla löytämään vahingon aiheuttaja ja korvauskustannukset ovat usein tuhansia euroja. Kannattaa siis miettiä mitä viemäriin kaataa.
• huomioitava myös, että kiinteistön liittymäpaikka on viemärilaitoksen runkolinjakaivossa eli kunnossapidon kustannuksista vastaa tonttiviemärin osalta liittyjä.